Länsimainen lainkäytön ikonografia rakentuu vahvasti oikeuden jumalattarelle symboloineen. Antiikin Roomassa jumalatar Justitia kantoi miekkaa ja vaakaa.
1600 – luvulta eteenpäin hänet on kuvattu silmät sidottuna Lady Justice – hahmossa. Kreikkalaisessa mytologiassa sama hahmo tunnetaan nimellä Themis, jumalallisen oikeuden vartija. Hänen tyttärensä puolestaan on Dike, jonka tehtävänä oli taata maallisen oikeudenkäytön oikeudenmukaisuus.
Vaaka edustaa oikeudenmukaisuuttaa ja tuomiovaltaa, miekka puolestaan yksinvaltaa, voittamatonta voimaa ja taivaallista totuutta. Hindulaisessa perinteessä Jumalatar Kalin miekan sanotaan myös ilmentävän erottelukykyä, oikean ja väärän välitöntä tunnistamista, myös paineen alla tai kiperissä tilanteissa.
Jumalattaren sidotut silmät symboloivat yhdenvertaisuutta lain edessä. Oikeuden Jumalatar ei saa syyllisyyttä tai syyttömyyttä arvioidessaan kohdistaa tuomiotaan henkilöön vaan tekoon. Toisaalta peitetyt silmät näköaistin salpaajina voivat symboloida myös yliaistillisten kykyjen, muiden aistien tai intuition heräämistä.
Kova Laki TV – sarjan 6. tuotantokauden (1995) jaksossa 7 (Humiliation – Nöyryytys) moni näistä ominaisuuksista herää eloon apulaissyyttäjä Claire Kincaidin hahmossa ja hänen tinkimättömässä työssään.
Nöyryytys
Jaksossa ollaan tutkimassa ja tuomitsemassa prostituoitu ja narkomaani Gwyn Georgen murhaa. Hänen ruumiinsa löytyy kadulta Hell’s Kitchenistä, New Yorkin alakaupungilta. Jäljet johdattavat plastiikkakirurgi Mark Danforth’iin, ja erityisesti hänen vaimonsa Julian kuulustelu saa poliisit epäilemään miestä kylmäverisestä rikoksesta. Georgen epäillään kiristäneen Danforth’ia ja tämän olleen murhan motiivi.
Rikos kirvoittaa keskustelua myös poliisin ja syyttäjien keskuudessa ja sen tiedetään herättävän huomiota mediassa. Piirisyyttäjä Adam Schiff kiteyttää tulenaran kysymyksen sanomalla: ”Olen pahoillani jokaisen naimisissa olevan miehen puolesta tässä kaupungissa.” Claire kimpaantuu miesten asenteesta, hän kokee heidän vähättelevän pettämistä ja osoittavan epäsuorasti sympatiaa murhaajaa kohtaan. Claire itsekin uskoo kiristystarinaan, mutta juuri Schiff kyseenalaistaa sen ensimmäisenä arvellen, että George olisi kertonut toiminnastaan jollekin lähellään.
Claire lähtee tapaamaan Gwyn Georgen kämppäkavereita ja kohtaaminen naisten välillä on intensiivinen. Toinen tytöistä suhtautuu Claireen vihaisesti ja ennakkoluuloisesti, toinen aistii Clairen todella yrittävän selvittää, mitä oikeasti on tapahtunut. Hän sanoo Georgen soittaneen murhailtana ja olleen pikemmin tylsistynyt kuin kiihtynyt eikä kiristyksestä ollut mitään puhetta.
Clairen työtapa on avoin myös poliisien suuntaan, hän tekee yhteistyötä, vaihtaa tietoja ja näin pysyy ennakkoluulottomasti avoimena uudelle tiedolle. Tämän linjan kautta selviää epäillyn vaimon Julia Danforth’in valehdelleen ja tästä myös saadaan todistusaineistoa.
Seuraava tiheätunnelmainen kohtaaminen tapahtuu Clairen ja Julia Danforth’in välillä pariskunnan kodissa. Julia kertoo heidän suhteensa taustasta ja Claire arvelee hänen yhä rakastavan miestään. He keskustelevat tulevasta oikeudenkäynnistä ja ristiriitaisuuksista Julian todistajanlausunnoissa. Julia tuntuu toisaalta auttavan tutkintaa, toisaalta ikäänkuin suojelevan miestään. Hänen toimintansa on ristiriitaista ja naisten kohtaaminen päättyy Julian kysymykseen: ” Mitä sinä tekisit, jos hän olisi sinun aviomiehesi?”.
Tässä hetkessä, Clairen eläytyessä Julian asemaan, hän alkaa todella ymmärtää tilanteen laajemmin. Empatia, intuitio ja tinkimätön tahto löytää totuus heräävät syvemmin.
Avainhetki on myös Clairen ja syyttäjä Jack McCoyn keskustelu tapaamisen jälkeen. McCoy toteaa heiltä puuttuvan todistusaineistoa jutun aikaansaamiseksi, mutta hän antaa ohjat Clairelle, joka näin ottaa vastuun ensimmäisestä murhaoikeudenkäynnistään.
Oikeudenkäynti päättyy Mark Danforth’in tuomitsemiseen syylliseksi Gwyn Georgen murhaan, erityisesti vaimonsa ristiriitaisen todistajanlausunnon perusteella. Claire ei osaa juhlia voittoaan, vaan jää pohtimaan, miksi osat eivät täsmää täysin kokonaisuuteen. Hän tapaa Julian ystävän ja kollegan, joka tuo esiin naisen vaativuuden ja voimakkaat reaktiot. Hän puhuu kyynisesti niin rikoksesta, sen uhrista kuin Danforth’ien avioliitostakin.
Tapaamisen jälkeen Claire illallistaa Jack McCoyn kanssa ja sanoo tapauksen olevan vasta alkamassa. Hän toteaa Julian luultavasti tienneen miehensä tavoista ja prostituoidun palveluiden käyttö ei kenties tullutkaan hänelle yllätyksenä. Myös hätäkeskukseen tehtyjen soittojen taustat selviävät ja Claire alkaa todella uskoa, että Julia Danforth on manipuloinut kaikkia osapuolia uskomaan miehensä olevan syyllinen murhaan, jonka hän teki itse. Jokainen yksityiskohta naisen kutomassa valheiden verkossa alkaa nyt paljastumaan.
Tragedia saavuttaa huippunsa tapaamisessa, jossa ovat mukana syyttäjäviranomaiset, Danforth’ien pariskunta ja Markin puolustusasianajaja. Claire johtaa tilannetta ja saa Markin ymmärtämään vaimonsa murhanneen Gwyn Georgen ja Julian myös tunnustamaan murhan. Nainen romahtaa täysin ja avautuu vihan, pettymyksen ja katkeruuden tunteista aviomiestään kohtaan.
Vaaka – oikeudenmukaisuus ja tuomiovalta
Claire tuntee vastuunsa siitä, että syytöntä ei tuomittaisi, vaikka oikeudenkäynti on myös peli, jossa toinen osapuoli voittaa ja toinen häviää. Tällöin innokas voitontahto voi myös sokaista ja pyrkimys totuuteen ja oikeudenmukaiseen lopputulokseen jää taustalle.
Jotta tämän testin voi ylittää, on pysyttävä objektiivisena ja kunnioitettava oikeellisen lopputuloksen pyrkimystä. Tuomiovallan oikeutus ei kestä syyttömänä tuomittuja. Ennemmin vapautetaan syyllinen kuin tuomitaan syytön kärsimään rangaistusta.
Miekka – yksinvalta, voittamaton voima, taivaallinen totuus
Claire saa tarinan kehittyessä koko ajan enemmän vastuuta jutusta ja se myös lisää hänen valtaansa siihen osallisia kohtaan. Tätä valtaa hän pyrkii käyttämään viisaasti ja oikeudenmukaisesti. Se ei ole helppoa, sillä tunteita herättävä rikos nostaa myös esiin voimakkaita tunteita ja ennakkoasenteita, tabuja sohien. Rikosta tutkiessa ja oikeudenkäynnin edetessä Claire saa valtavan määrän tietoa, josta hän jatkuvasti seuloo oikeaa ja väärää pyrkiessään löytämään totuuden. Juuri pyrkimys totuuteen ja oikeelliseen lopputulokseen toimii punaisena lankana Clairen toiminnassa herkistäen hänet äärimilleen tutkinnassa ja johtopäätöksiä tehdessä.
Sidotut silmät – yhdenvertaisuus lain edessä, toisaalta kuunteleminen ja intuitio
Perinteisesti Oikeuden Jumalattaren sidotut silmät liitetään yhdenvertaisuuteen lain edessä. Laki on kaikille sama, puntarissa ovat teot, eivät ihmiset. Tämän klassisen ihanteen rinnalle nousee Clairen tarinassa kaksi muuta mahdollista tulkintaa.
Kun ihmiseltä salpautuu aisti, usein muut aistit voimistuvat tilanteen tasoittamiseksi ja havaintokyvyn säilyttämiseksi. Clairen kohdalla symbolisen näön peittämisen tilalle astuu kuulo ja erityisesti kyky kuunnella. Clairen tavatessa todistajia ja jutun asianosaisia, hän kohtelee heitä tasaveroisesti ja todella pysähtyy kuuntelemaan, asettuen heidän asemaansa. Empatialla onkin ratkaiseva merkitys jutun ratkaisemisessa. Claire asettuu kohtaamiensa ihmisten asemaan, kuuntelee heitä ja näillä menetelmillä virittyy omaan intuitioonsa, jonka avulla totuus löytyy ja oikeudenmukaisuuden on mahdollista toteutua.
Sidotut silmät symboloivat myös intuitioita, tietoa, jota emme saa minkään fyysisen aistin kautta, vaan sisäisenä johdatuksena ja väläyksinä. Intuition tuomia havaintoja ei voi perustella rationaalisesti, mutta niiden johdattamana Claire myös löytää totuuden ja tarvittavat aineelliset, konkreettiset todisteet tapahtumien kulusta. Eurooppalaisessa dekkarikirjallisuudessa George Simenonin komisario Maigret työskenteli tähän samaan tapaan.
Kreikkalaisen perinteen jumalattarista Claire ilmentää pikemminkin Dikeä, maallisen oikeuden oikeudenmukaisuuden valtiatarta. Työssään hän sukeltaa syvälle inhimillisen todellisuuden syövereihin, tuoden sinne totuutta ja järjestystä ja siten heijastaa äitinsä Themiksen tehtävää taivaallisen oikeuden suojelijana.
Lähde: Hans Biedermann, toim Pentti Lempiäinen: Suuri Symbolikirja. WSOY 1993
Kuvat: Unsplash, Joel & Jasmin Førestbird ja
NBC-televisioyhtiön sarjan Kova Laki apulaissyyttäjä Claire Kincaid
Kirjoittaja: Ghaada Saarikivi / Lakipalvelu Elämänkaari